90-luvun brittipop jätti jälkeensä paljon nostalgista roskaa, mutta myös muutamia todellisia helmiä. Yksi jälkimmäisistä oli Walesin Cardiffista ponnistanut Super Furry Animals, jonka johtohahmona toiminut Gruff Rhys jatkoi soolourallaan aika pitkälti siitä, mihin yhtyeensä kanssa jäi. Sadness Sets Me Free on miehen uusin kiinnitys vahvojen pitkäsoittojen listaan, josta löytyy muun muassa moderniksi klassikoksi luokiteltava Babelsberg (2018).
Rhysin lauluissa toistuu tietty tematiikka – 60-lukuisesti henkivän melodisen kuorrutuksen alta löytyy pisteliäitä havaintoja nykypäivän elämänmenon älyttömyyksistä. Särmiä löytyy sieltä, mistä niistä vähiten osaa etsiä, josta erinomainen esimerkki on nimeään myöten piikikäs They Sold My Home To Build A Skyscraper.
Samaan lokeroon osuu jo viime syksynä pitkäsoiton ennakkomaistiaisena julkaistu Celestial Candyfloss, joskin melodiallisesti herkemmin tarttuvaan kuosiin puettuna. Kevyen psykedeelisen mausteen levylle tuo aiemmin The Flaming Lipsissa vaikuttanut rumpumaestro Kliph Scurlock, jonka työn jälkeä on ollut aina upeaa seurata.
Sadness Sets Me Free on orgaaninen, vapaasti hengittävä ja hyvää mieltä tuottava levy. Harvasta levystä pystyy rehellisesti sanomaan samaa.
