Lounais-Yhdysvallat, josta Calexicon musiikki sanattomasti kertoo, on yhtä todellinen kuin Aki Kaurismäen Suomi tai David Lynchin länsirannikko. Siinä kiteytyy vilkkaan rajaseudun kulttuurin hienous ja vahvuus. Kuten kitaristi-laulaja Joey Burnsin ja rumpali John Convertinon luotsaama yhtye, myös rajaseutujen kimmoisa kulttuuri kykenee nielemään vaikutteita sekä ihmisiä ja silti kuulostamaan useimmiten vain ja ainoastaan eksentriseltä itseltään.
Niille, jotka pettyivät Garden Ruiniin (2006) sekä sisällön että kansikuvan puolesta, Carried To Dust on molemmilla tasoilla tervetullut paluu varhaisempien Black Lightin, Hot Railin ja Feast Of Wiren loistaviin maisemiin. Pääasiallisesti kuiskailevan haikea tunnelma syntyy sekoittamalla rockia, countrya, folkia ja meksikolaista musiikkia tarkoituksenmukaisesti, eli sävellystä ja sanoitusta palvellen. Kuten parhailla Calexico-levyillä, mausteeksi heitellään rajujakin soundeja, kuten esimerkiksi Inspiracionin mahtava fuzzbasso tai Man Made Laken soolokitara, sekä dubista tai konemusiikista tuttuja elementtejä.
Tavaraa on siis paljon, mutta levy ei kuulostaa hetkeäkään tukkoiselta eivätkä muut soittimet vie tilaa tai huomiota orkesterin akustiselta sydämeltä.
