CALEXICO: Hot Rail

Arvio julkaistu Soundissa 08/2000.
Kirjoittanut: Pekka Laine.
Arizonan kuumassa ja kuivan rapsakassa ilmanalassa on kypsynyt nykymusiikin vastine klassisille italo-länkkäreille.

Arvio

CALEXICO
Hot Rail
City Slang

Arizonan kuumassa ja kuivan rapsakassa ilmanalassa on kypsynyt nykymusiikin vastine klassisille italo-länkkäreille. Calexico -nimen taakse kätkeytyvät herrat John Convertino ja Joey Burns, muun muassa Giant Sandin ja Vic Chestnutin kaltaisissamerkittävissä amerikkalaisissa indie-virityksissä vaikuttanut rytmiryhmä.
Hot Rail on tyylillisesti suoraa jatketta duon Black Light -arvostelumenestykselle. Mariachi-musiikin, akustisten kitaroiden, sihisevien perkussioiden ja dramaattisten kaksintaistelu-riffien sekoituksesta kasvava länkkäri-atmosfääri on Calexicon musiikin kokoava ajatus myös Hot Raililla. Selkeät laulut on alistettu soundtrack-maalailulle ja kokonaistunnelmalle eikä Calexicoa tämänkään jälkeen varmaan buukata stadion-kiertueelle. Jos joku keksisi sen sijaan tavan tehdä tässä ajassa relevantteja lännenelokuvia, olisi Arizonan oivaltavat ja herkkävaistoiset post-mariachin mestarit ylivoimainen valinta moisen hankkeen musiikillisiksi päällysmiehiksi. Convertinolla ja Burnsilla on nimittäin dramaturgista korvaa. Samaa hiipivää perustunnelmaa varioidaan loistavasti samalla, kun vierailevat sellot, trumpetit, liukukitarat ja muut etupäässä akustiset apparaatit uivat herrojen oman väripaletin tueksi älykkäästi ja kikkailua kaihtaen.
Levyn laulullinen anti on niukkaa, mutta väkevää. Ballad Of Cable Hogue on hieno Lee Hazlewoodiaaninen kertomus ja Fade puolestaan Velvet Undergroundin, Herb Alpertin ja Miles Davisin toistensa sukulaisiksi paljastava tunnelmatuokio. Sonic Wind ja Service And Repair ovat hyytävän kaunista folkkia, josta tulee harras ja selkeä olo. Samoilla henkosilla on myös myönnettävä, että haitarillakin on paikkansa lännenmiesten maailmassa. En ole ikinä mieltänyt hanuria erityisen pelottavaksi tai vaaraa tihkuvaksi soittimeksi, mutta Hot Rail potkaisi tämänkin ennakkoluuloni preeriatomuksi.
Haitareita, puhaltimia ja erilaisia kielisoittimia hyödyntävät instrumentaalinumerot paljastavat Calexicon todellisen syvän voiman. El Picador, Muleta, Tres Avisos ja Hot Rail kasvavat selvästi maasta ja oikeasti olemassa olevasta maisemasta. Aavikkonäkymähän ei vanhene tai muuten muutu, minimitasolle typistynyt elämä kestää kuumuudessa mitä vaan. Tämän seisahtuneen ja levollisen kuvan Calexico piirtää varmoin muinaista ja modernia yhdistelevin vedoin. 

Lisää luettavaa