CANDLEMASS: King Of The Grey Islands

CANDLEMASS
King Of The Grey Islands
Nuclear Blast

Ruotsalaista Candlemassia voi hyvällä syyllä pitää nyky-doomin alullepanijana, ja yhtye tekikin huikeita levyjä 80-luvun lopulla. Bändin tuuliviiriksi osoittautunut laulaja Messiah Marcolin lähti ensimmäisen kerran yhtyeestä jo 80-luvulla, ja sen jälkeen Candlemass pantiin jäihin. Välillä Marcolin liittyi yhtyeeseen uudelleen, mutta juuri uuden levyn nauhoitusten alla mies otti jälleen loparit.

Candlemassin nokkamies Leif Edling palkkasi bändinsä laulajaksi Robert Lowen Solitude Aeturnuksesta. Yhteistyö kuulostaa siltä kuin Lowe olisi ollut aina Candlemassin puikoissa, eikä Marcolinin tummasävyistä ja massiivista ääntä oikeastaan osaa edes kaivata.

King Of The Grey Islands muistuttaa jossain määrin bändin alkuvaiheen levyistä. Tuotannollisesti se on vanhoihin verrattuna hieman rosoisempi ja kulmikkaampi. Tällä bändi selvästikin haluaa korostaa biisiensä jylhyyttä.

Edling ja kumppanit eivät kuitenkaan yllä uutuudellaan Nightfallin (1987) tai Ancient Dreamsin (1988) tasolle. Syy ei ole oikeastaan levyssä, vaan yllätysmomentissa, jonka bändi käytti 20 vuotta sitten. Doomin skaala on laajentunut vuosien mittaan, eikä Candlemass pysty painamaan polvilleen kunnioituksesta. Se kuitenkin tarjoilee nivaskan hienoja sävellyksiä ja sopivasti pureskeltavaa. Eivätkä kaikki pysty samaan vieläkään.