DEERHUNTER: Fading Frontier

Arvio julkaistu Soundissa 10/2015.
Kirjoittanut: Arttu Seppänen.

Arvio

DEERHUNTER
Fading Frontier
4AD

Halcyon Digest (2010) nosti Bradford Coxin luotsaaman Deerhunterin valokeilaan, ja syystäkin. Kameleonttimaisen yhtyeen psykedeelinen ja uneliaana leijuva vaihtoehtorock on täysin uniikki ja joka levyllä yllättävä yhdistelmä, mikä käy ilmi myös Fading Frontierilla.

Esimerkiksi singlekappale Snakeskin on hieno keitos länsimaisen populaarimusiikin historiaa 1960-luvulta tähän päivään. Väärin päin äänitetyt kitarat, 70-luvun tanssittava discopoljento ja funk lyövät kättä 2010-lukulaisen vaihtoehtorockin kanssa – joka puolestaan on velkaa 80-luvun taitteen post punkille ja 90-luvun vaihtoehtorockille (á la Sonic Youth, Stereolab ja Teenage Fanclub). Populaarimusiikin konventiot hallitsevasta tajunnasta kumpuava kappale on kuin hapompi versio Scissor Sistersin Take Your Mamasta ja poikkeaa täysin siitä dream popista, mitä Deerhunterilta on totuttu kuulemaan aiemmin.

Rosoisemman ja nyrjähtäneemmän Monomanian (2013) jälkeen syntetisaattorit ovat Fading Frontierilla kitaraa
keskeisemmässä osassa ja samalla äänimaailmaltaan Deerhunter palaa Halcyon Digestin ja dream pop -suuruus Beach Housen suuntaan. Deerhunterin sointi on tosin edellä mainittua monipuolisempi ja ilmeikkäämpi.

Lisää luettavaa