GOOD CHARLOTTE: The Young And The Hopeless

Arvio julkaistu Soundissa 04/2003.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
Kun 90-luvun puolivälissä melodinen punk pop nousi otsikoihin ja myyntitilastojen kärkeen, puhuttiin alan katu-uskottavimmissa piireissä halveksuvaan sävyyn MTV-punkista.

Arvio

GOOD CHARLOTTE
The Young And The Hopeless
Epic

Kun 90-luvun puolivälissä melodinen punk pop nousi otsikoihin ja myyntitilastojen kärkeen, puhuttiin alan katu-uskottavimmissa piireissä halveksuvaan sävyyn MTV-punkista. Good Charlotte antaa käsitteelle entistäkin konkreettisemman merkityksen, sillä bändissä vaikuttavat kaksosveljekset Joel ja Benji ovat monelle teinille paljon tunnetumpia musiikkikanavan All Things Rock -ohjelmasta, vaikka levy-yhtiö moisesta pikkuseikasta tyystin vaikeneekin.

Päälle päin kaikki näyttää epäilyttävältä ja imago kallista punk-designia myöten enemmänkin isojen pahojen markkinamiesten poikabändiltä. Ei kannata antaa ulkokuoren hämätä, sillä Good Charlotte on muutakin kuin silkkoa sisältä. Vaikka lähimmät hengenheimolaiset löytyvätkin juuri Blink-182:sta ja Sum 41:stä, välittyy bändistä se into ja energia, joka kumpuaa aina omasta tekemisen halusta. Sitä tuskin enää seuraavalla levyllä on, mutta liekö Good Charlotteakaan, joten asialla tuskin on sen suurempaa painoarvoa.

Parhaimmat The Young And The Hopelessin täsmäiskut ovat kerrasta päähän jumittuva Lifestyles Of Rich And Famous ja vielä sitäkin hienompi Wondering. Kertakäyttövaikutelmaa ei kylläkään ihan levyn loppuun asti pysty välttämään ja Girls & Boysin Blur-lainailu sekä loppupuolen mauttomat mahtiballadit hillitsevät suurempaa intoa. Sinfonisesti soivat pauhutaustat intro A New Beginningissa ja My Bloody Valentinessa jaksavat kyllä huvittaa useammankin kerran. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa