HELMET: Size Matters

Arvio julkaistu Soundissa 11/2004.
Kirjoittanut: Antti Luukkanen.
Helmetin seitsemän vuoden hiljaiselon aikana muun muassa elokuvamusiikkia säveltänyt ja Bush -yhtyeen Gavin Rossdalen soololevyn tuottanut Page Hamilton on taas päässyt myös lempilapsensa pariin. Osa paluun syytä oli kuulemma näyttää nu metal -sukupolvelle, kuinka sedät soittavat oikeasti vaihtoehtoista rockia.

Arvio

HELMET
Size Matters
Interscope

Helmetin seitsemän vuoden hiljaiselon aikana muun muassa elokuvamusiikkia säveltänyt ja Bush -yhtyeen Gavin Rossdalen soololevyn tuottanut Page Hamilton on taas päässyt myös lempilapsensa pariin. Osa paluun syytä oli kuulemma näyttää nu metal -sukupolvelle, kuinka sedät soittavat oikeasti vaihtoehtoista rockia. Tätä taustaa vastaan on hivenen tragikoomista, että Helmet on siirtynyt vähän – mutta selkeästi – juuri uusiometallin suuntaan.

Helmetillä ei ikipäivänä tule olemaan identiteettiongelmia ja Size Mattersista tunnistaa sen saman yhtyeen, joka Meantimella ja Bettylla moukaroi sekä altsupiirejä että sovinnaista kitaransoittotekniikkaa. Klassisesta kokoonpanosta Hamilton ei saanut mukaan ketään, mutta Havajilla lei kaulassa chillaava Henry Bogdan ja Tomahawkissa mekastava John Stanier on paikattu ammattimiehillä, joista White Zombie -patteristi John Tempesta uskollisesti soveltaa -Stanierin jämptiä soittotatsia.

Hamiltonin ääni on entisestä hieman kulunut eikä biisimateriaalikaan ole aivan terässä, mutta riffittely on edelleen julmetun tehokasta ja soiton ryhdikkyydestä sopisi kaikkien makuuhuonekitaristien ottaa oppia. 

Lisää luettavaa