Kaunis muistutus kaiken katoavaisuudesta – Lau Naun Poseidon luo ympärilleen avaraa inhimillisyyttä

Lau Nau
Poseidon
Fonal

Aamuhämärään katoava laituri, mustavalkokuvat tuntemattomalta ajalta, yötuuleen lehtensä varistaneet puut, sylin löytäneen lapsen katse… Lau Nau rakentaa ilmaisuaan niin tarkkanäköisesti ja rikkumattomasti, että musiikin synnyttämät assosiaatiot ovat poikkeuksellisen voimakkaita. Sumuinen ja omistautunut instrumentaatio asettelee mielikuvat tyynesti risteäviksi välähdyksiksi, jotka sekä näkyvät että tuntuvat.

Samuli Kosmisen kanssa tuotettu Poseidon on viipyvätunnelmaisen folkin mestariteos. Albumi nivoo lauletut raidat ja niitä reunustavat instrumentaalikappaleet yhdeksi kerronnalliseksi kavalkadiksi, jossa musiikki puhuu sanoin ja sanat hämärtyvät musiikiksi. Avaraa inhimillisyyttä vertaistuellisesti ilmentävän pinnan alla kytee kuitenkin jännite. Vaikka pehmeästi pisaroivat koskettimet, myötätuntoinen jousitus ja Lau Naun raukea laulu täyttävät kuulokuvan kauneudella, virittävät levyn soitinnukset myös painostavia, uhkaavia taustasävyjä, kuin muistutukseksi kaiken katoavaisuudesta.

Juuri siksi Poseidon kasvaa itseään suuremmaksi, analyysien tuolle puolen. Levyn jokainen hetki, ääni ja sana on vavahduttavan merkityksellinen ja monitahoinen. Laulut upottavat kuulijan tuntemattomaan aallokkoon, mutta heittävät samalla pelastusrenkaan kaikille pimeyteen tai läheisyyden puutteeseen hukkuville.