(T)räppisetä Jeezyllä (aiemmin Young Jeezy, jonka etuliitteen hän on ymmärrettävistä syistä tiputtanut nimestään pois) lienee ollut suorituspaineita levynteossa, sen verran ruosteinen yritys tässä nimittäin on käsillä. Ei mitään uutta Detroitin moottorikaupungin taivaan alla, kaikki kappaleet ovat jo ensikuuntelulla kulahtaneilta kuin iskän käytetty Buick – näitä nyt vaan on tusinassa kolmetoista. Jeezy luottaa vanhaan tyyliinsä, mikä osoittautuu virheeksi. Kovanimiset nosteessa olevat feattaajatkaan eivät Pressurea pelasta, hurjasta yrityksestä huolimatta.
Aiemmassa elämässään diilerinä toiminut Jeezy räppää lähinnä jälleenmyyntikokemuksiinsa perustuen. Tekstit ovat sisällöttömiä ja onttoja, ne käsittelevät lähinnä hustlausta, diilausta, swägiä, narttuja ja massia sekä muita asiaankuuluvia huumekauppiaan vakanssin lieveilmiöitä. Jotain tiedostavaakin viestiä Jeezy koittaa puskea, mutta kannanotot hautautuvat gangsterin arkipäiväisten huolien (lue: rahakasalla boastaamisen) alle. On tässä ripaus enemmän sanomaa kuin träppimusiikin ytimessä yleensä, mutta yritys ottaa kantaa jää vain aikeeksi ja kaiken voitontavoittelun varjoon.