Fakta HC-hommaksi itsensä linjannut Koljos-kombo oli vähällä ylittää III-levyllä maagisen puolen tunnin kokonaiskeston, mutta K.A.A.K.K.O.n parissa ollaan taas kotoisan 20-minuuttisen pläjäyksen tiimoilla. Telkkari-Auliksen imitaatioilla höystetty meno on tismalleen niin piittaamattoman piukeaa, pöljää ja hätähousuista kuin osaa jo odotella. Ylikierroksille viritetyt punk-riffit kiihtyvät vaihteeksi selvemmin Meteorsin kaltaisen psykobillyn vauhtirynnistyksien malliin. Liekö trion ’’viidenneksi Beatleksi’’ valittu kitaristi Makkonen vaikuttanut asiaan. Rehvakasta rytistelyä sievistävät omat Hansu & Pirre -taustalaulajat.
Epäilykset homman perimmäisestä tolkusta ovat haihtuneet ajat sitten, mutta epäuskoisia hymähdyksiä levytys edelleen aiheuttaa.
Yksinkertaisimmillaan hartaan tv-filosofian voi kiteyttää yhden lauseen kappaleeseen: ”Silmä harittaa, kun ottaa vähän terävää”, mutta harva kahteen minuuttiinkaan venyvä Koljos-kipale tarjoaa sen mietitympää lyriikkaa. Sanoitukset kaikkine viitteineen tekevät ravakasta jytähupailusta niin ainutlaatuista teemakollaasia, että oikein toivoisi näiden levyjen löytävän tiensä tulevaisuuden arkeologien käsiin. Olisi rotevampaa tahditustakin tarjota semioottisille pähkäilyille.