LEVELLERS: Hello Pig

Kovasti John Lennonin soolotuotantoa matkiva Happy Birthday Revolution -single pistää ihmettelemään onko Levellerssin ideakaivo imetty lopullisesti tyhjiin. Toivottavasti kyseistä Instant Karma -pastissia tehdessään bändi on itsekin tajunnut tilanteen, sillä muuten alkaa kunnianosoitus kääntyä vääjäämättä surkuhupaisuuden puolelle. Hyväksi onneksi kurssi väkisinkin pusketaan loppua kohden omaperäisempään suuntaan.
Ruohonjuuritason poliittisuuden kanssa aina flirttaillut Levellers ei vuosien saatossa ole useasti linjaansa tarkistuttanut, sanomista tuntuu yhä olevan runsaasti. Mikäs siinä, jos aiheet ovat hieman fiksumpia kuin esimerkiksi The Weed That Killed Elvis- biisiin kömpelö kärvistely. Todennäköisesti arvostelijan huumorintaju ei vain laukkaa äijien kanssa samoilla radoilla tai sitten käsityksemme satiirista ovat yhtä kaukana toisistaan kuin Turkalla ja Chaplinilla. Sitä paitsi kaikki, jotka tarkkasilmäisesti todistivat bändin hienoa keikkaa Ilosaarirockissa 1996, tietävät millä tavalla äijät suhtautuvat mietoihin huumausaineisiin. Tunnusomainen Levellers -soundi kelttiläisine vaikutteineen on pysynyt yhä vahvana johtolankana myös Hello Pigillä. Viulun kannattelemat melodiat laineilevat hetkittäin kansanperinteiden pauloissa pelkäksi rock-musiikiksi naamioituneena. Kitaran tehtäväksi jää tällöin pelkästään komppaus ja jälki onkin sen mukaisesti ryhdikästä. Parhaiten yhtye onnistuu, kun häiritsevän saarnaamisen sijaan luova tarinankerronta nostaa päätään, siitä ovat hyviä esimerkkejä muun muassa romanttisen katkera Voices On The Wind sekä makaaberia verikostoa luotaava 61 Minutes Of Pleading.
Sopii toivoa, että jatkossa Levellers jättää Lennon – ja Elvis -vainaat heidän ansaitsemaansa lepoon ja keksii hieman personaallisempia piikittelyn kohteita.