Neljännellä suomenkielisellä albumillaan Jani Matti Juhani on jyvittänyt ambitionsa aiemmin jalostamansa melodisen popin ja nyt myös kokeilevampien instrumentaalien kesken. Nämä kaksi sävellysten ja sävytysten elementaarista linjaa leikkaavat myös keskenään, etenkin nimikappaleessa Piste. Poplauluihin ui mukaan kokeilevampia, synteettisiä soundeja, ja instrumentaalit eivät vieroksu kepeän tenhoavia sävelkulkuja. Jani Matti Juhani vastaa yksin kaikista sävellyksistä, teksteistä ja joka pelin soittamisesta, mikä minimoi kaikki musiikilliset erimielisyydet ja kiteyttää loogisesti teoksen kokonaisuuden.
Poliittisen pamfletin retrodesignkannella varustetun levyn ennakkosiivuna julkistettu Työläisen laulu on laulajan ohjelmanjulistus, joka ei kutsu kokoon poliittista rintamaa ja määrätyn puolueen äänestäjiä, vaan kiteyttää kasvavaan eriarvoisuuteen palaavan luokkayhteiskunnan syrjäyttämän yksilön tunnot ja sympatian kohtalotovereille. Visio kulkee herkän subliimisti läpi levyn sanoitusten ja soinnuilla maalailevien elektronisten kanvaasien. Upein emotionaalinen voima hehkuu kaihoisimmissa kappaleissa Helena, Sinä yönä ja Sua kaipaan, joissa tunnekuvaus, sävelmä ja sovitus hienovaraisine efekteineen ovat kauneimmin yhtä.
