Levyarvio: Battle Beast tekee mitä haluaa – Circus of Doomin ilotulituksen keskeltä löytyy myös vakavampi puoli bändistä

Arvio julkaistu Soundissa 1/2022.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.

Arvio

Battle Beast
Circus Of Doom
Nuclear Blast

Battle Beastin uutuudesta ei kannata alkaa laukoa totuuksia kertakuulemalta. Tuore levy nimittäin vaikuttaa niin viivasuoralta jatkumolta edeltävään No More Hollywood Endings -albumiin (2019) verrattuna, että levyn voisi helposti tuomita pelkäksi kopioksi.

Yhtye on opittu tuntemaan pirteänä ja uljaana lajityyppinsä lipunkantajana, jonka esitykset niin levyillä kuin lavoilla pirskahtelevat tymäkkää energiaa jopa niin, että pelkästään yleisön joukossa seisomalla alkaa hiki lentää. Tässä suhteessa uutuus ei tee poikkeusta. Tosin tällä kerralla yhtye on nostanut ilotulituksensa keskeltä esille myös vakavampaa – ei siis synkempää – puoltaan.

Siinä, missä edellinen albumi oli varsin jykevä, uudella levyllään yhtye on löytänyt lisää dynamiikkaa, joka jättää kappaleisiin ilmareikiä ja saavat levyn hengittämään syvemmin. Toki voisi marista siitä, että bändi ei ole oleellisesti uudistanut kappalemateriaaliaan. Biiseistä voi löytää jopa muutamia suoriakin lainauksia menneistä hiteistä, mutta nämä lienevät ilmeisen tahattomia osumia. Ja vaikka kappaleet saattavat tuntua jossakin kohtaa ilmiselvien sävelkuvioiden toistolta, bändi pystyy silti yllättämään iloisesti jollakin pienellä, mutta tilanteeseen täydellisesti sopivalla kommervenkillä, joka kääntää taas kaiken bändin eduksi.

Mutta hienointa Battle Beastissa alkaa olla se, että bändi pystyy tekemään mitä tahansa se haluaa. Noora Louhimon ensiluokkainen työskentely on kaiken keskiössä, mutta myös kitaristien panos ja etenkin soolot miellyttävät suuresti.

Lisää luettavaa