Levyarvio: Bring Me The Horizon sai haastajan Suomesta – Atlas höystää deathcorensa pohjoismaalaisilla sävyillä

Atlas
Primitive
Inverse

Vaikka deathcoren kaupallistamista vauhdittanut Bring Me The Horizon yrittää sinnikkäästi karistaa viimeisetkin viitteet uransa alkupuoleen, tuli se neljän ensimmäisen albuminsa myötä avanneeksi varsinaisen Pandoran lippaan. Brittibändin innovoimaa tyylilajia apinoivista orkestereista ei tule loppua sitten millään. Vesikauhuisten raivonpurkausten ja utuisten delay-efektien keskinäinen vuoropuhelu on joka toisen uuden vaihtoehtometalliyhtyeen ohjenuora.

Pitkästä aikaa mielenkiintoisin näkökulma puhki kaluttuun genreen kuuluu, kappas kummaa, Suomesta. Kummallista kyllä, melodiansa taitavaa deathcore-bändiä on näiltä lakeuksilta saanut odottaa tähän päivään asti. Nyt osuu, ja Atlaksen debyytti Primitive on itse asiassa niin asian ytimessä, että suosittelen sitä estoitta kaikille, joille jo Bring Me The Horizonin Sempiternal oli askel väärään suuntaan.

Vaikka musiikki noudatteleekin lajityypille tyypillisiä maneereja, huokuu pohjoismainen routa muualtakin kuin sanoitusten teemoista. Erityismaininta menee erityisen tyylitajuisille ohjelmoinneille sekä laulajakaksikon vuoropuhelulle. Imelää tai ei, mutta ilman ilmaa puhdistavia puhtaita ääniä nämäkin yhdeksän raitaa saattaisivat kuristua omaan maniaansa.