Australialainen Courtney Barnett julkaisee toisen oman albuminsa vain reilut puoli vuotta Kurt Vilen kanssa tehdyn Lotta Sea Licen jälkeen. Hyvän vastaanoton saaneen Sometimes I Sit And Think And Sometimes I Just Sitin (2015) seuraajalla Barnett antaa garagebänditaustansa kuulua vakuuttavin tuloksin.
Kitaristina Courtney Barnett ei usko soiton siisteyteen ja asiansa tulee tarvittaessa lauottua lähes nuoren Patti Smithin vimmalla. Kolmemiehisen yhtyeen kanssa työstettyjen biisien karhean ulkokuoren alta saattaa paljastua hyvinkin popmaisia laulumelodioita. Need A Little Timen naiivi kauneus yltää jopa Noitalinna Huraan! klassisiin mittoihin.
Tell Me How You Really Feelillä Courtney Barnett analysoi avoimesti osin vähemmän positiivisia tuntojaan. Hopefulessnessin riveillä ”You know what they say, no one’s born to hate, we learn it somewhere along the way” Barnett myöntää oppineensa jotain. Crippling Self-Doubt And A General Lack Of Confidence ei juuri selittelyjä kaipaa. Sama pätee myös tanakasti riffaavaan I’m Not Your Mother, I’m Not Your Bitchiin, jolla Barnett rykäisee poikaystävälleen suorat sanat. Walkin’ On Eggshells ottaa ymmärrettävästi hieman rauhallisemmin ennen viikon päättävää Sunday Roastia.
