Laulaja-lauluntekijä Kevin Morby julkaisi edellisen levynsä Oh My Godin vasta puolitoista vuotta sitten, ja nyt on jo uuden albumin vuoro. Tuotteliaaseen tahtiin on tietysti syynä koronavirus. Kun albumikiertue jouduttiin perumaan, oli Morbylla aikaa palata takapihansa vajassa syntyneisiin kappaleisiin ja viimeistellä ne levyksi.
Mystisen kiehtova Sundowner ylistää minimalistisuutta ja vanhaa teknologiaa. Albumi on äänitetty neliraiturilla, minkä takia se on saanut osakseen jo vertauksia Bruce Springsteenin Nebraska-klassikkoon.
Enemmän Sundownerissa silti huokuu rauhaisa introverttius, joka muistuttaa toisaalta varhaiskauden Leonard Cohenista ja toisaalta Kurt Vilen ja M. Wardin kaltaisista tuoreemmista nimistä.
Sundownerin intiimi, lämmin ja kevyen kokeileva ote nappaa helposti mukaansa. 1960- ja 1970-lukujen suuntaan kumartavat kappaleet ovat akustispainotteisia, mutta esimerkiksi raukeasti svengaava avausraita Valley nojaa perinteiseen bändi-instrumentaatioon. Myös koskettimia ja halvan kuuloisia rumpukoneita hyödynnetään sopivissa väleissä.
Morbyn hämyisien folk-laulujen tunnelma on pysähtynyt ja oudolla tavalla liikuttava.
Hämmentävä mutta hieno levy.
