Levyarvio: Tiivis julkaisutahti ei laannu! Wolfheartin suoraviivainen junttaus vakuuttaa

Wolfheart
Wolves Of Karelia
Napalm

Melodisen kuolon moniottelija Tuomas Saukkosen lyötyä Wolfheartin perustamisen yhteydessä kerralla mullan alle kaikki aktiiviset ja vähemmän aktiiviset yhtyeensä olisi voinut luulla siihen mennessä kohtalaisen tiiviin julkaisutahdin hieman rauhoittavan.

Mitä vielä. Wolves Of Karelia on viides pitkäsoitto seitsemään vuoteen, minkä päälle Dawn Of Solacen kakkospitkä saatiin kuuluville tämän vuoden alussa.

Oma suhteeni Saukkosen säveltaiteeseen on aina ollut pitkäaikaista pääyhtye Before The Dawnia lukuun ottamatta kohteliaan etäinen, ja olenkin monesti miettinyt, miksei monimuotoinen ja kunnianhimoinen musiikkinsa ole kyennyt hiipimään ihoni alle.

Nyt kuitenkin kolahti. Wolves Of Karelia vaikuttaa edeltäjiään karvan verran suoraviivaisemmalta junttaukselta, ja mielleyhtymät seilaavat aiempia Wolfheart-levyjä voimakkaammin Before The Dawnin viimeisiin hetkiin. Edelleen tosin kaipaisin Joonas Kauppisen rumputulen syövän nykyistä vähemmän ilmatilaa. Kappaleen toisensa jälkeen syöksyessä tuplabasari- ja blastbeat-tulitukseen, uhkaa kuulijaa kevyt turtuminen.

Mitä pitempään levy pyöri soittimessa, sitä voimakkaampaa tarvetta koin palata bändin aiempien pitkäsoittojen pariin, ja kas kummaa, ymmärrys näitä kohtaan muovautui kuin taikaiskusta myötämielisemmäksi.