Onhan se hyvä, että bändi tulee huomatuksi täysin oman juttunsa kautta. Machinae Supremacyn kutsuminen SID-metaliksi tuntuu silti eräänlaiselta vähättelyltä. Nostalginen tietokonepelimusa on isohko osa soundimaailmaa Rise Of The Digital Nationillakin, mutta se ei missään nimessä muodosta Machinae Supremacyn musiikillista substanssia. Esimerkiksi Battlecry-kappaleesta löytyy hauska pseudo-dubstep-yksityiskohta, joka puolustaa paikkaansa nimenomaan sellaisena. Näitä biisejä kuuntelisi kaiken maailman piipityksistä riisuttuinakin.
Rise Of Digital Nationin erittäin puhdas ilmapiiri syntyy perinteisempään heavyyn yhdistellyistä kaupallisista jenkkirocksävyistä. Bändi lätkäisee kovat kortit pöytään heti alussa täsmällisen All Of My Angelsin muodossa, kun Laser Speed Force ei aiheuta pettymystä nimeensä nähden ja kun Transgenic tyylitajuisesti hidastaa vauhtia.
Samanlaista ilotulitusta ei jakseta räiskiä läpi levyn. Rise Of The Digital Nation ei jää historiaan Machinae Supremacyn parhaana albumina, mutta lunastus toimii ja bändi antaa itsestään enemmän kuin jotkut haluavat uskoa.
