MULL HISTORICAL SOCIETY: Loss

Mull Historical Societyn ideologi Colin McIntyre on kotoisin Skotlannin länsirannikolla sijaitsevalta Mull-nimiseltä saarelta, jossa on vähintään sata kertaa enemmän lampaita kuin ihmisiä ja jossa käytetään kumisaappaita läpi vuoden. Saarella ei ole edes yhtä ainoaa levykauppaa. Ei siis mikään ihme, jos 29-vuotias McIntyre on joskus tuntenut olonsa hieman yksinäiseksi.
Loss-albumin laulut on valittu noin 300 ehdokkaan joukosta. Kuten olettaa saattaa, niillä ei ole mitään tekemistä muodin ja kovin vähän koko 2000-luvun kanssa. Kirjoittamiensa kappaleiden perusteella McIntyre on saanut vaikutteita erityisesti Electric Light Orchestran ja The Beach Boysin kaltaisilta orkestraatiot osaavilta pop-yhtyeiltä sekä Elvis Costellon ja Randy Newmanin kaltaisilta älykkäiltä ja nokkelilta laulunkirjoittajilta. Innostuessaan hänen kynästään saattaa irrota Watching Xanadun kaltainen hauska 80's-pastissi tai Animal Cannabusin kaltainen Super Furry Animalsin välittömyydestä muistuttava reipas pop-ralli, mutta jotenkin McIntyren pirtaan tuntuvat paremmin sopivan Insteadin ja I Triedin kaltaiset alakuloiset lemmenlaulut. Sydänsurujen kieli on universaali.
Albumin ehdottomasti paras raita on kuitenkin ihanan narkoottinen Barcode Bypass, jolla on mittaa yli seitsemän minuuttia. Kun kellopelein koristellun kappaleen kertosäkeessä lauletaan: "And I want you to know/that my brain's getting slow", niin kuulija väkisinkin oivaltaa McIntyren projektin mentaliteetin. Mihinkä tässä olisikaan kiire? Eihän mikään kuitenkaan ole muuttunut sitten leivänpaahtimen keksimisen.