Näiden albumien kuningas on Olavi Louhivuori. Oddarrang pyörii kokonaan hänen sävelmiensä varassa, ja pianisti Joona Toivasenkin kiekolle rumpali on laatinut puolet kappaleista. Vaikka ensin mainitulla Lasse Sakara tyylitteleekin sähkökitaralla kuin nuori Bill Frisell, kumpikin jazzista liikkeelle lähtevistä kokonaisuuksista on pää-ilmeeltään akustinen. Merkittävän esiinmarssista tekee se tuore näkökulma suomalaisuuteen, joka 24-vuotiaan Louhivuoren musiikista huokuu. Sodan tai kylmän sodan varjossa varttuneiden meikäläisten taiteilijoiden työtä varjostaa usein katkeruus ja painostavaksi käyvä melankolisuus. Koska Louhivuoren ei YYA-krapulaa enää tarvitse potea, hänen ilmaisunsa soi aivan uudenlaista vakavuutta ja henkevyyttä. Nimensä mukaisen Frostin, mutta etenkin eri etnovaikutteita väkevästi käsittelevän Music Illustratedin myötä Louhivuori nousee kertaheitolla pohjoismaista jazzjohteista musiikkia tekevien sävelniekkojen eturiviin. Yksi Oddarrangin onnistumisen avaimista on tosin hyvä pelisilmä: tuskin on vielä kukaan katunut, joka on basisti Lasse Lindgrenin bändiinsä pestannut.
ODDARRANG: Music Illustrated
ODDARRANG
Music Illustrated
Texicalli
Arvosana 4/5 tähteä
Arvio julkaistu Soundissa 04/2006.
Muut artistin levyarviot
ODDARRANG – Hypermetros
Arvosana 4/5 tähteä
ODDARRANG – Agartha
Arvosana 4/5 tähteä
ODDARRANG – Cathedral
Arvosana 4/5 tähteä
ODDARRANG – Music Illustrated
Arvosana 4/5 tähteä