Onnistunut omakuva – Sannin uuden albumin tuotanto vakuuttaa

Arvio julkaistu Soundissa 10/2016.
Kirjoittanut: Arttu Seppänen.

Arvio

Sanni
Sanni
Warner

Artistin omaa nimeä kantava levy sisältää aina vähintäänkin löyhän lupauksen omakuvan representaatiosta. Ihminen on ristiriitainen, pariutumisen kautta ”kokonaiseksi tuleva” nisäkäs, joka on riippuvainen muista ja muilta saadusta palautteesta. Juuri siksi myös Sanni kuulostaa autenttiselta, informaatiotulvan keskellä elävän ja epävarman 23-vuotiaan maalaamalta omakuvalta – tai tässä yhteydessä metaforaksi sopinee paremmin Instagram-tili.

Nettikommenteista koottu Moukari kuvaa poikkeuksellisen suorasti ja tehokkaasti sitä absurdiutta, mitä suosituksi kasvanut naisartisti joutuu kokemaan. Kappale on poikkeuksellinen myös sikäli, että harvemmin kenenkään suomalaisen pop-artistin levyllä on kuultu näin kansainvälisen tason tuotantoa. Moukarin perusteella ei olisi mikään ihme, jos Hank Solo tuottaisi muutaman vuoden sisällä jo isoja kansainvälisiä nimiä.

Sannin eduksi on aina toiminut lyriikoiden konstailemattomuus sekä päiväkirjamainen ote. Nykyhetken ilmiöihin ja teknologiaan sidoksissa olevat sanoitukset ovat vahvasti ajassa – ja 20 vuoden päästä kiehtovan retroja. Maneeriksi muodostuneet arkiset kielikuvat saavuttavat uudella levyllä jo saturaatiopisteen.

Sanni on toistaiseksi Sannin paras albumikokonaisuus, mutta tuskin paras, joka häneltä tullaan kuulemaan.

Lisää luettavaa