Mountain Moves on 80-luvulla syntyneen kuuntelijan painajainen. Niin tehokkaasti sen kierrätetyillä biiseillä eletään uudestaan 90-luvun lopun ja vuosituhannen vaihteen synkimpiä hetkiä Stereolabista Molokoon.
Mountain Movesin demomaisen keskeneräiset biisit ovat selvästi esikuviaan huonompia ja moninkertaisesti laiskempia. Sitä, että Deerhoof on tätä levyä ja sen pastissimaisia kappaleita varten tehnyt minimimäärän työtä alleviivaa sekin, että lähes jokaisella biisillä on mukana vieraileva artisti. Mountain Movesin kuvaavin raita on äärimmäisen ärsyttävä Singalong Junk, jolle ei perusteettomasti ole jaksettu kirjoittaa sanoja ollenkaan, vaan vieraileva laulaja Xenia Rubinos vain lallattelee sen tylsistyneesti läpi.
Siitä Deerhoofista joka teki Apple O’:lla (2003), Milk Manilla (2004) ja vielä vuoden 2012 Breakup Songillakin omaperäistä, melodisesti kekseliästä ja vinoutuneesti tarttuvaa popmusiikkia ei Mountain Movesilla ole jäljellä mitään.
Jos tästä jotain hyvää haluaa löytää, niin soundien ja miksauksen puolesta tämä itsetuotettu levy on Deerhoofin tähän mennessä ammattimaisimman kuuloinen. Etenkin kitarasoundit ovat erinomaiset.
