PENNILESS: All Good Things Come To Those Who Wait

Penniless on yksi harvoista suomalaisbändeistä, jonka tekemisiin eivät musiikkimaailmassa puhaltavat tuulet ole pitkään aikaan vaikuttaneet millään lailla. Nakkilan viisikko on tinkimättömästi ja trendeistä piittaamatta puskenut omaa juttuaan reilusti yli kymmenen vuotta ja vähitellen bändin soundiin alkaa jo hiipia ajan patinaa. Tämänkaltainen voimapop sai aikanaan nauttia vartin kestäneestä kukoistuskaudestaan, mutta Pennilessiin kyseinen tyyli juurtui iäksi.

On selvää, ettei tähän tilanteeseen kulkeutunut bändi ole enää kovin halukas muuttumaan, mutta juuri sitä jää All Good Things Come To Those Who Wait -levyltä kaipaamaan. Edellisellä, vuonna 2001 julkaistulla Anola-kiekolla Penniless nimittäin niputti yhteen sellaisen hittikimaran, että oli suoranainen ihme, että yksikään sen tärpeistä ei tarttunut maailmalla isompaan haaviin. Vertailu edelliseen levyyn on aina yhtä julmaa, mutta se osoittaa selvästi mihin suuntaan artistin ura on menossa. Pennilessin käyrä näyttää laskevalta.

All Good Things Come To Those Who Waitin on tuottanut YUP:n keulakuva Jarkko Martikainen. Hänen vaikutustaan ei levyllä sen suuremmin huomaa, vaikka ryhdikkäistä kitaravalleista voisi jotain suuntaviivoja siihen suuntaan vetääkin. Ehkä Martikaisen ansioksi voi laskea sen, että Pennilessin soitosta ovat turhat koukerot karisseet – suoraviivainen tunnelma on yksi levyn ehdottomista plussista, mutta ilman todellisia ässäbiisejä siitä suuremmin nauttiminen on mahdotonta.