PLAIN FADE: Lies, Sanctions And Cruise Missiles

Arvio julkaistu Soundissa 05/2005.
Kirjoittanut: Petri Silas.
Radioheadin OK Computerin jälkeisiä levyjä ja Sigur Rósin sekä Tortoisen maailmanvalloitusta lienee kiittäminen siitä, että Suomestakin nousee nykyään mitä kiinnostavampia äänikudelmia laativia ryhmiä, joille perinteinen biisimuoto on pikemmin kahle kuin päämäärä.

Arvio

PLAIN FADE
Lies, Sanctions And Cruise Missiles
Punos Sound

Radioheadin OK Computerin jälkeisiä levyjä ja Sigur Rósin sekä Tortoisen maailmanvalloitusta lienee kiittäminen siitä, että Suomestakin nousee nykyään mitä kiinnostavampia äänikudelmia laativia ryhmiä, joille perinteinen biisimuoto on pikemmin kahle kuin päämäärä.

Paikkansa Magyar Possen ja Sergion rinnalta ottaa heti ensialbumillaan tamperelainen Plain Fade. Lies, Sanctions And Cruise Missiles maalailee yhtäällä planeetan kokoisia kankaita hiljentyäkseen toisaalla intiimiin hiiviskelyyn. Vaikuttavinta yhtyeen musiikissa on tietty sakraali, rituaalinen ja spirituaalinen tunnelma. Jos tällaista musiikkia tekevät nuorukaiset päättäisivät perustaa uuden kultin, käännynnäisiä löytyisi kasapäin.

Vuodesta 1997 operoineen Plain Faden muodostavat rumpali Raimo Kovalainen, kitaristi Miikka Salonen, kitaristi/basisti Juho Salmi ja eri kosketin- sekä kielisoittimin ja vibrafonein itseään ilmaisevat Juho Koivuaho ja Jussi Lehtinen. Ensilevyn vakuuttavinta antia ovat Weapons Of Mass Destruction, varhaisen Pink Floydin mieleen tuova Cerebellum sekä Stairway To Heavenin kanssa avoimesti flirttaava nimiraita. 

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa