Pian viisikymppiset identtiset kaksoset Charlie ja Craig Reid viimeistelevät parhaillaan The Proclaimersin yhdeksättä studioalbumia, jota odotellessa duon kolme ensimmäistä pitkäsoittoa on uudelleenjulkaistu näyttävinä kahden levyn laitoksina. Kotimaansa Skotlannin itsenäistymisen puolestapuhujina kunnostautuneet ja myös lauluillaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuneet Reidit ovat kestäneet toisiaan samassa bändissä jo kolmen vuosikymmenen ajan. Se on saavutus, johon The Kinksin tai Oasiksen tappelevat veljekset eivät ole kyenneet.
This Is The Storyllä (1987) The Proclaimers tykittää osin punkbänditaustastaan johtuen intohimoista ja intensiivisen innostunutta folkrockiaan ja -poppiaan akustisesti, vahvalla murteella ja tässä vaiheessa vain kahden miehen voimalla. Debyytin tunnetuimmasta kappaleesta Letter From America mukaan on lisätty alkuperäiseltä albumilta puuttunut bändiversio.
Syntymäkaupunkiaan kunnioittavan Sunshine On Leithin (1988) nimiraidasta on kehkeytynyt Reidien suosikkijalkapalloseura Hiberniansin tunnuskappale. Kakkoslevyn avaava täydellinen pophitti I’m Gonna Be (500 Miles) on kuitenkin se laulu, josta The Proclaimers yhä parhaiten muistetaan.
Hit The Highwayllä (1994) The Proclaimers tuo folkin ja kantrinkin sävyttämään musiikkiinsa lisää vivahteita. Follow The Moneyn lievää funkya seuraa kaksikon ja bändinsä näkemys Otis Redding -bravuurista These Arms Of Mine.
Albumien kansivihkosissa Charlie ja Craig Reid kommentoivat bonuslevyjen raitoja, joissa riittää myös kasapäin mielenkiintoista kuunneltavaa. Singlebiisit ja lukuisat radioäänitykset valottavat mainiosti The Proclaimersin muun muassa Hank Williamsiin, Merle Haggardiin, Eddie Cochraniin, Roger Milleriin, Jimmie Rodgersiin ja tietysti myös The Everly Brothersiin ulottuvia juuria. John Hartfordin lukemattomia tulkintoja synnyttänyt Gentle On My Mind on yksi Craigin suosikkilauluja ja samalla veljesten mainioiden uusintajulkaisujen kirkkaimpia lainahelmiä.
