SODOM: M-16

Jos ensi vuoden alussa Helsingissäkin nähtävää kolmen thrash-hirviön kohtaamista tarkkaillaan pelkästään saksalaisten uusien levyjen valossa, ovat luvassa perinteitä kunnioittavat, mutta äärimmäisen räjähdysalttiit iltamat. Kreator ja Destruction ovat jo aiemmin tänä vuonna osoittaneet olevansa kuumassa kunnossa ja nyt myös kolmas pyörä, Gelsenkirchenin kaupungista lähtöisin oleva Sodom, näyttää ettei se jää kyydistä muuten kuin niska-perse -otteella pihalle heittämällä.
Sodom ottaa vanhat keinot käyttöön. Se luottaa M-16:lla siihen samaan perusthrashiin, jota se itse oli luomassa 80-luvun puolivälissä. Epätasainen ja välillä epätoivoinenkin 90-luvun kataloogi muistuttaa pelkästään poissaolollaan. Lisäksi Sodom on lähtenyt jälleen sotimaan. Sen huikea Agent Orange -menestys rakennettiin Vietnamin sodan ympärille ja M-16 tonkii samoja poteroita. Jos jonkun muun levyllä jokainen biisi käsittelisi 30 vuotta sitten mäiskittyä sotaa, voisi kysellä, että missä olitte 80- ja 90-luvuilla, mutta Sodomilla on varaa olla typerä ja itsepäinen. Jos Sodom saa kasaan tiukimmat levynsä tuohon ajanjaksoon palaamalla, niin pudotettakoon Tom Angelripper kavereineen vaikka aikakoneella Da Nangiin. Sodom kävikin toukokuussa paikan päällä Vietnamissa ja Thaimaassa saadakseen inspiraatiota aiheeseen. Ilmeisesti tölkkeihin säilötyt epämuodostuneet vauvat tekivät tehtävänsä.
M-16 on juuri niin korskeaa thrashiä kuin pitääkin. Menkääpä sanomaan, että tässä kohtaa on virhe, niin ampuvat kohti. Sodommaisen kiero Among The Weirdcong virittelee sopivasti tunnelmaan, hitaasti riipivä Napalm In The Morning painostaa kuin tulossa oleva tykistökeskitys, rivakampi Minejumper on täyskaato vuoden 2001 Sodomilta, rujosti rockaava nimibiisi vedetään kunnon paatoksella ja Marines sykkii oudon hermostuneesti. Sotakaavalla ja vanhalla thrashillä Sodom näyttää onnistuvan aina.