Soma ei ole tyylillisesti mennyt sieltä, missä aita on matalin. Nuori yhtye nimittäin on uhkarohkeasti heittäytynyt tekemään suomeksi esitettyä tummasävyistä ja dramaattista, liki gootahtavaa kitarapoppia. The Curen, Depeche Moden ja New Orderin sfääreihin ei Soma tietenkään yllä, mutta hyvää yritystä löytyy muun muassa levyn hienosta nimikappaleesta. Uhkaava piano ja säästeliäästi käytetyt jouset toimivat biisissä hyvinä tehokeinoina. Nopeatempoisemmat kappaleet kuitenkin paljastavat, että varsin kokemattomasta ryhmästä on vielä kyse. Jonkin verran radiosoittoa saanut Vaiheita on tavanomaista kitarapoppista, jonka myötä Somaa ei taatusti tulla muistamaan. Mitäänsanomaton on myös Ihanteet-renkutus, mutta sen jälkeen alkaa tapahtua. Vauhti laskee ja pilvet valtaavat taivaan. Soman johtohahmo Vesa Aleksi on kirjoittanut levyn loppupuolelle tukun hyviä lauluja, mutta erityiset kehut mies ansaitsee levyn täyteläisen äänimaailman tuottamisesta. Jos tämä levy olisi ilmestynyt pienen indie-puljun kautta ja jos Soman teksteissä viljeltäisiin hieman enemmän tuskaa ja kuolemaa, olisi sillä intomielinen kannattajajoukko takanaan. Valtavirran kanssa flirttaillessaan Soma uhkaa jäädä pelkäksi väliinputoajaksi.
SOMA: Hetket ennen minua
Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2004.
Kirjoittanut: Jari Jokirinne.
Arvio
SOMA
Hetket ennen minua
Universal
Hetket ennen minua
Universal