VARVARA: Southeast Relations

Arvio julkaistu Soundissa 11/2011.
Kirjoittanut: Jari Jokirinne.

Varvara on muutaman vuoden ikäinen haminalaisbändi, joka operoi löyhästi määriteltynä vaihtoehtoisen kitararockin saralla. Yhtyeen albumidebyytti on kelpo pelinavaus, mutta suurempia riemunkiljahduksia se ei aiheuta. Prosessin käynnistäjänä ja ennen muuta yhtyeen käyntikorttina se toimii toki hyvin.

Arvio

VARVARA
Southeast Relations
Haminian Sounds

Varvara on muutaman vuoden ikäinen haminalaisbändi, joka operoi löyhästi määriteltynä vaihtoehtoisen kitararockin saralla. Yhtyeen albumidebyytti on kelpo pelinavaus, mutta suurempia riemunkiljahduksia se ei aiheuta. Prosessin käynnistäjänä ja ennen muuta yhtyeen käyntikorttina se toimii toki hyvin.

Varvaran soinnista paistaa piristävästi itäsuomalainen kulmikkuus ja kompromisseja kaihtava asenne. Levyä kuunnellessa tulevat hetkittäin mieleen jopa 1990-lukuiset Bad Vugum -bändit, joskin aivan samoille epämukavuusasteille ei Varvara heittäydy. Selvää kuitenkin on, että mistään kertakäyttöisestä popsalaatista ei Southeast Relations -levyssä ole kyse.

Eniten kohennettavaa Varvaralla on biisimateriaalin työstön puolella. Muun muassa Nicotine Stains on jo varsin hyvä kappale, mutta kokonaisuuden kannalta olisi tätä tasoa saatava vielä reilusti lisää. Toinen seikka, johon yhtyeen kannattaa kiinnittää huomiota, on laulaja Mikko Kirin hienostelematon äänenkäyttö. Toisaalta se korostaa yhtyeen persoonallisuutta, mutta yhtä hyvin se saattaa karsia potentiaalista kuuntelijajoukkoa.

Kovin kattavia tulevaisuudenkuvia on Varvaralle vaikea tämän myötä rakennella. Toivoa lähinnä sopii, että tämä levy antaa sille mahdollisuuden entisestään kehittää itseään myös levytetyssä muodossa.

Lisää luettavaa