Melancholydisco 2 on jokseenkin odottamaton tapaus, sillä olen mieltänyt Violan koneistettunakin ensisijaisesti popyhtyeeksi ja eeppisemmän ilmaisun kannattajaksi. Varsin tyylikäs ja paikkansa perusteleva paketti kyseessä kuitenkin on. Albumilla Violaa moukaroi joukko hyvinkin erilaisia tekijöitä, ja lopputuloksena on yllättävänkin monipuolinen kimara dramaattista melankoliapoppia puettuna konemusiikin eri kielille. Levy sisältää myös neljä uutta Viola-kappaletta, jotka ovat varsin tanssivetoisia. Häijyn bassoriffin vetämä We Owe Love jytää tykeimmin. Synteettisine steelrumpusoundeineen The Knifen mieleen tuova Fleeting World on sävellyksenä vahvin.
Kiinnostavimmat remixit syntyvät vahvoista tyylien kontrasteista. Reginan veikeä Outsider Code on oikeastaan re-make, sillä taustat on käänteisteknologisesti pakotettu akustiseen asuun. Hilpeässä kappaleessa kuullaan jopa autenttista midi-bluesia! I Was A Teenage Satan Worshipperin chillailevan Unreal Lifen seilaava basso ja dubmaiset rytmit keinuttavat mukavasti. Black Audio vie The Deadweightsilla gootit ghettoon ja tuo vielä elävänä takaisinkin. Planet Struckia ei psyketekno-asussaan tunnistaisi Violan kappaleeksi, mutta se toimii silti.