YNGWIE MALMSTEEN´S RISING FORCE: Alchemy

Arvio julkaistu Soundissa 11/1999.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Edellisellä Facing The Animal -kiekollaan Yngwie piristyi kynäilemään parasta materiaaliaan aikohin ja sointikin jämeröityi selkeästi. Cozy Powellin vaikutusta ei tässä kohtaa voi sivuuttaa. Kun Yngwie otti mukaan toisen musiikkipersoonan, alkoi välittömästi tapahtua.

Arvio

YNGWIE MALMSTEEN´S RISING FORCE
Alchemy
Dream Catcher

Edellisellä Facing The Animal -kiekollaan Yngwie piristyi kynäilemään parasta materiaaliaan aikohin ja sointikin jämeröityi selkeästi. Cozy Powellin vaikutusta ei tässä kohtaa voi sivuuttaa. Kun Yngwie otti mukaan toisen musiikkipersoonan, alkoi välittömästi tapahtua. Jotain saman suuntaistahan koettiin Joe Lynn Turnerin osallistuttua Odysseylle.
Nyt persoonista on mukana vain Ynkkä itse ja samalla vajotaan aivan kasvottomaan tilaan. Kaikki vanhat kliseet ovat huippukertoimella varustettuna kyydissä ja touhu on perushölkkää ja munanjatkamista. Esimerkiksi laulaja Mark Boalsia hirnutetaan täysin ikivanhojen Yngwie-melodioiden mukaan. Mistä hitosta näitä klooneja löytyy jatkuvalla syötöllä?
Yngwietä on liian helppo haukkua ja siitä syystä miehen levyiltä toivoisi löytävänsä kiehtovia rakennelmia. Kykyjä luonnollisesti olisi. Mutta kun herra tyytyy kerta toisensa jälkeen näin helppoihin ratkaisuihin, ei kuulijankaan tarvitse kauan itseään kiusata.

Lisää luettavaa