YNGWIE MALMSTEEN´S RISING FORCE: Unleash The Fury

Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2005.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.
Eipä ole Yngwien elämä helppoa. Miehen piti lähteä keikoille Michael Schenkerin kanssa, mutta tämä perui koko homman. Syyksi Schenker mainitsi muun muassa sen, että Yngwie soittaa niin kovaa, että Schenkerin fanien herkät korvat eivät kestä sitä. Ja se on varmasti totta.

Arvio

YNGWIE MALMSTEEN´S RISING FORCE
Unleash The Fury
Spitfire

Eipä ole Yngwien elämä helppoa. Miehen piti lähteä keikoille Michael Schenkerin kanssa, mutta tämä perui koko homman. Syyksi Schenker mainitsi muun muassa sen, että Yngwie soittaa niin kovaa, että Schenkerin fanien herkät korvat eivät kestä sitä. Ja se on varmasti totta.

Ynkka kulkee edellisen levynsä polkua eli luvassa on paksusoundista kitarointia ja klassisia skaaloja sekä etu- että takaperin. Kitaramaestron makumieltymyksissä bluespohjainen rock näyttää saaneen vakaamman jalansijan ja uudet biisit yrittävät tasapainoilla näiden perin erilaisten tyylien välimaastossa. Malmsteen on parhaimmillaan klassisten vaikutteiden parissa ja bluesahtavat kitarajutut kuulostavat melkein tylsiltä.

Yngwie tuntuu viime vuosina polkeneen hieman paikallaan, mutta siitä ei voi Malmsteenia syyttää. Tätä nykyä maailmalla on niin paljon juuri häneltä vaikutteita imeneitä bändejä, että miehen käynnistämä tyylisuunta kaikkine variaatioineen tuntuu soivan joka puolella. Unleash The Fury ei kuitenkaan ole läheskään terävintä Ynkkaa. Instrumentaali Guardian Angel vie vahvasti ajatukset alkupään tuotantoon, jolloin kaikki oli vielä uutta ja tuoretta. Muilta osin levy jättää sekavien tunteiden valtaan.