Foo Fightersin Taylor Hawkins paljastaa, mikä yhtye sai hänet ajattelemaan rockmusiikkia uudella tavalla – ”Tässä on oltava jotain syvällisempää”

Foo Fighters -rumpali Taylor Hawkins tunnetaan ”vanhan liiton miehenä”, jonka suosikkiyhtyeisiin lukeutuvat muun muassa Rush ja varhainen Queen. Hawkins kertoi hiljattain Rolling Stone -lehdessä, mitkä viisi kappaletta hän olisi itse halunnut säveltää ja paljasti samalla ehkä hieman yllättävän inspiraation, joka Hawkinsin mukaan avasi hänen silmänsä modernimmalle rockmusiikille.

– Siihen aikaan radiossa soiva rock ’n’ roll oli tavallaan aika tyhmää. 80-luvun lopussa kuuntelin vain vanhoja levyjäni tai radiota. Sen ajan radiopop oli lähinnä taustamusiikkia tyttöystävän kanssa pelehtimiseen, Whitesnakea ja kaikkea muuta paskaa. Mutta musamakuni oli vahvasti 70-luvulle kallistunut siinä vaiheessa, Hawkins muistelee.

– Jane’s Addiction teki hard rockista jälleen kiinnostavaa lyyrisesti ja toi aivottomaksi muuttuneeseen genreen älykkyyttä. Samoin teki myös Metallica tietyllä tasolla ja samoin Bad Brains. Jane’s Addiction muistutti minusta John Lennonia: he olivat mystisiä ja pistivät sinut ajattelemaan. Muistan kuunnelleeni Pigs In Zen -kappaletta ja ajattelin: ”Tässä lauletaan nussivista sioista, tämän on pakko tarkoittaa jotain. Tässä on oltava jotain syvällisempää, ei hän laula pelkästään sioista”.

– Siihen kun yhdistää Perry Farrelin Siouxsie and the Banshees kohtaa Jon Andersonin heroiinipäissään -meiningin, niin lopputulos oli ihan toisesta maailmasta. Se oli paljon pelottavampaa kuin mikään muu siihen aikaan.