Ghost-pomo Tobias Forge keskusteli tämänvuotisilla Graspop Metal Meeting -festivaalien yhteydessä myöntämässään haastattelussa muun muassa inspiraationlähteistään ja siitä, voidaanko miehen yhtyeen musiikkia pitää vielä täysiverisenä metallina.
Mies kertoili inspiroituvansa edelleen lapsuutensa suosikkiyhtyeistään, joihin lukeutuu rock-jättiläisten kuten Pink Floydin, Alice Cooperin, Kissin, The Rolling Stonesin, Twisted Sisterin ja Mötley Crüen kaltaisia nimiä, ja pyrkivänsä samaan kuulijoissaan aikaan samanlaisen ’vau’-efektin kuin itse näitä bändejä ensi kertaa kuullessaan.
Kysyttäessä, kuinka ”metallina” mies pitää yhtyettään, erityisesti soundeiltaan hivenen kevyemmäksi luonnehdittavan uutuusalbumi Prequellen jälkeen, Forge kertoo hakevansa ilmaisussaan mallia 70-luvun Black Sabbathista.
”En tiedä. On olemassa tietyt raamit — metal-raamit — joiden puitteissa suurin osa heavy metal- ja hard rock -yhtyeistä operoivat ja meidän tapamme sekoitella eri asioita saattaa hieman poiketa tästä”, mies pohdiskelee. ”Tietyt jutut biisien kirjoituksen osalta ovat ehkä hivenen erilaisia verrattuna joihinkin bändeihin, mutta jos katsotaan vaikka Black Sabbathia, olen erittäin inspiroitunut siitä. Olen kuunnellut Sabbathia niin kauan kuin jaksan muistaa. Haluan Ghostin olevan Black Sabbathin kaltainen bändi silloin, kun he tekivät mielestäni parhaat levynsä 70-luvun puolivälissä. Ne olivat erittäin kokeellisia, edistyksellisiä ja rohkeita. Vaikka Sabbath saakin paljon suitsutusta osakseen — kaikkihan luonnollisesti rakastavat Sabbathia ja pitävät heitä suuressa arvossa — , minua hieman ärsyttää se, ettei heidän rohkeuttaan vuosina 1973, 1974 ja 1975, jolloin he tekivät Sabbath Bloody Sabbathin, Sabotagen, ja Vol. 4:n, arvosteta tarpeeksi.”
”Otan paljon enemmän vaikutteita noista albumeista kuin heidän kahdesta ensimmäisestä levystään. Haluan Ghostin olevan samankaltainen bändi. En halua kuulostaa Sabbathilta, mutta haluan bändini olevan yhtä rohkea ja edistyksellinen. Valitettavasti näinä aikoina metal on vakiintunut ja sillä on melko konservatiivinen puolensa sekä paljon rajoittavia sääntöjä. Heavy metalilla on kaikenikäisiä ystäviä, joten siellä on aina vanhempia, jotka suojelevat sitä ja opettavat nuoremmalle polvelle kuinka asioiden tulisi olla. Mikäli alamme puhua 80-luvun death metalista, heittäydyn hyvin analyyttiseksi. Olen siis itsekin toisinaan hyvin yksipuolinen. Mutta sellaista se on ja pidän yhtyettäni metal-bändinä.”
Voit katsoa miehen haastattelun kokonaisuudessaan yltä.
