Uuden sooloalbumin hiljattain julkaissut Jerry Cantrell ennätti jutustelemaan mukavia Kerrangin toimittajan kanssa. Haastattelussa käydään läpi asioita aina Alice in Chainsin alkuajoista nykypäivään, ja mukaan mahtuu myös eräs hupaisa anekdootti siitä, miten Cantrellin ja laulaja Layne Staleyn yhteistyö aikanaan alkoi. Kitaristin piti nimittäin ryhtyä juonikkaaksi, että sai Laynen orkesterinsa vakituiseksi solistiksi.
Tarinahan meni niin, että Cantrell näki Staleyn tositoimissa ensi kerran vuonna 1987, kun Staleyn glam-yhtye Alice N’ Chains esiintyi Seattlen liepeillä Tacoman kaupungissa. Cantrell innostui välittömästi laulajan kyvyistä.
”Heti kun hän avasi suunsa ajattelin, että hyvä luoja sentään, tuo kaveri on ihan omalla tasollaan. Että minun on pakko saada hänet bändiin”, Cantrell muistelee haastattelussa.
Kaksikko esiteltiin toisilleen myöhemmin, ja parivaljakko tuli hyvin juttuun. Itse asiassa niinkin hyvin, että kun kotoaan ulos heitetty Cantrell etsi majapaikkaa, Staley kutsui tämän asumaan kanssaan Seattlen Music Bank -treenikämppäkompleksiin. Samalla kaksikko kykeni virittelemään kaikenlaisia bändikuvioita.
”Hänellä oli tapana jamitella välillä minun yhtyeeni kanssa, mutta halusin saada hänet sitoutumaan hommaan kunnolla. Laynellä oli tuolloin jotain kolme eri bändiä”, Cantrell muistelee.
”Niinpä basisti Mike Starr ja minä teimme hänelle pienen jekun. Kutsuimme koelauluun surkeimpia ehdokkaita, mitä löysimme, mukana oli yksi miesstripparikin. Koelauluja tehtiin Laynen nähden treenikämpällä, ja olimme leikisti tosi innoissamme ehdokkaista ihan vain ärsyttääksemme häntä. Se toimi, sillä aikansa katseltuaan hän päätti itse ryhtyä toimeen. Kerroimme tästä juonesta hänelle kyllä myöhemmin.”
Loppu hyvin, kaikki hyvin! Siitä lähtikin sitten liikkeelle yksi Seattlen musiikkihistorian maineikkaimmista yhtyeistä. Tuolla treenikämpällä muuten kaikui myös suomalaisia säveliä: kun Alice in Chains soitti hieman myöhemmin ensimmäisen keikkansa, settiin kuului myös Hanoi Rocks -covereita.