Metallica-rumpali Lars Ulrich muistelee Chicago Tribunelle yhtyeen alkuaikojen kosteita, poppoolle rakastavan Alcoholica-lempinimenkin fanien keskuudessa tuottaneita vuosia.
”Kun aloitimme Metallicassa, joimme kaiken, mitä vain käsiimme saimme”, Ulrich muistelee. ”Alkuaikoina meillä oli myös taloudellisia rajoitteita, joten kun sanon ’Mitä vain käsiimme saimme’, se todellakin tarkoitti mitä tahansa. Noihin aikoihin varsinkin olut virtasi vapaasti. Tiedän Gregin [Koch, Stone Brewing Company -panimon toimitusjohtaja] irvistelevän kun sanon näin, mutta jos meillä oli viisikin taalaa, joimme Schlitz Malt Liquoria ja Mickey’s bigmouthia — tavaraa, joissa uskoimme olevan enemmän alkoholia, jotta vain saisimme päämme sekaisin. Joimme alkuperäistä Coorsia keltaisista tölkeistä ja kun tilanne oli erityisen tiukka, apua saatiin valkoetikettisestä Safewaystä. Se oli erityisen halpaa.”
”Kun saavuimme Eurooppaan vuonna 84, menimme englantilaispubeihin ja kumosimme kymmenen tuoppia. Saksassa joimme Pilsneriä ja Hollannissa Grolschia tai alkuperäistä Heinekeniä.”
Orkesterin meno on rauhoittunut huomattavasti villeimmistä vuosista, mutta täysin kuivin suin aikaa ei yhtyeen takahuoneessaan edelleenkään vietetä. Kylmälaukkujen sisältö on vain kaventunut huomattavasti.
”Enter Nightia lukuun ottamatta kaikki muu on virallisesti pannassa”, Ulrich toteaa. ”Nykyään kaikki pyörii Enter Nightin ympärillä. Silläkin riskillä, että Gregin naama venähtää tämän sanottuani, mutta ennen Enter Nightia takahuoneesta saattoi löytyä meksikolaista olutta ja muutamia muita epäilyttäviä juttuja.”
