Machine Headista lähtenyt kitaristi kyllästyi liian tiukkaan kuriin ja jatkuvaan kritiikkiin – ”En enää pitänyt työstäni”

Phil Demmel ja Robb Flynn Machine Headin viimeisellä kiertueella marraskuussa 2018.
AOP

Phil Demmel sanoo bändissä soittamisesta tulleen puuduttavaa leipätyötä, joten oli aika lähteä muihin hommiin.

Amerikkalainen metalli-instituutti Machine Head kuivui viime syksynä kasaan, kun sekä kitaristi Phil Demmel että rumpali Dave McClain lähtivät samalla ovenavauksella pois bändistä. Yhtyeen nokkamies Robb Flynn ilmoitti aluksi bändin tarun olleen siinä, mutta kertoi myöhemmin jatkavansa uusien, toistaiseksi vielä nimeämättömien muusikoiden kanssa.

Demmel kertoi eronsa aikaan halunneensa keskittyä 15 Machine Headissa viettämänsä vuoden jälkeen muihin hommiin eikä asiaan liittynyt sen kummempaa draamaa. Tuoreiden lausuntojen perusteella jotain kitaristin hampaankoloon on kuitenkin jäänyt ja eron taustalla on paljon painavampiakin perusteita.

”Se oli vaikea päätös ja iso juttu, mutta se on avannut paljon ovia. Machine Headissa oli nimittäin todella tiukka kuri ja oli paljon asioita, joita en saanut tehdä”, Demmel myöntää SiriusXM:n Liquid Metalin haastattelussa (josta kirjoittaa Blabbermouth) ja sanoo viimeisimmän Catharsis-albumin katkaisseen kamelin selän.

”Kun aloimme tehdä biisejä, minusta näytti siltä, että tällä levyllä oli kirjoittamaton agenda siitä, millainen siitä tulee ja miltä se tulee soundaamaan. Olin esimerkiksi tuonut pöytään todella nopean ja tulisen biisin, jota minä ja Dave todella fiilistelimme. Se oli nopea, melkein thrashia. Mutta sitten meille annettiin ymmärtää, ettei tällä levyllä soiteta näin nopeita juttuja ja se kuulostaa liian metallilta”, Demmel avautuu.

”Kun tulin takaisin joululomien jälkeen, huomasin, että jotkut biisini osat oli yhtäkkiä laitettu yhteen toiseen kappaleeseen. Että jaa, se siitä biisistä sitten. [Robb] pihisti riffejä toiseen sävellykseen, josta en niin välittänyt. Sillä tavalla se levy sävellettiin.”

Demmel sanoo myös kuulleensa paljon kritiikkiä omasta soitostaan, mikä söi hänen itsetuntoaan ja edesauttoi myös päätökseen lähteä yhtyeestä.

”Loppumetreillä en tuntenut olevani tarpeeksi hyvä ollakseni bändissä. Olin jatkuvassa syynissä ja ajattelin, että minun pitää tulla paremmaksi. Eikä se tunne koskaan helpottanut. Lopulta pohdin vain, olenko sen arvoinen? Kuinka hyvä minä lopulta olen? Olenko aivan paska?”

”Viimeisen kiertuesyklin olin mukana pelkästään palkan takia. Elätin sillä itseni, mutta en enää pitänyt työstäni.”