Rockveteraanit Ted Nugent ja Joan Jett ovat ajautuneet sanasotaan keskenään. Kaikki sai alkunsa siitä, kun Nugent omassa videopodcastissaan haukkui Rolling Stone -lehden vuonna 2010 laatiman 100 parasta kitaristia -listan maan rakoon, koska listalle oli nostettu muun muassa Joan Jett sijalle 87.
”Sinun täytyy olla sieluton mulkku ja aivojesi tilalla olla pelkkää paskaa laittaaksesi Joan Jettin [listalle]”, Nugent jyrisi pöyristyneenä.
”Rakastan Joania. Jotkut mahtavimmista muistoistani liittyvät lesboihin. Rakastan lesboja, rakastan Joan Jettiä. Mutta että top 100 -kitaristi Rickey Medlocken (Blackfoot/Lynyrd Skynyrd) tai Dave Amaton (Reo Speedwagon) sijaan? Oikeasti? Tai Dick Wagnerin? Dick Wagner ja The Frost Detroitista? Tai Mark Farner? Grand Funk Railroadin Mark Farner. Joan Jett on listalla, mutta Mark Farner ei?”
Jett vastasi Nugentin kommentteihin tuoreessa NME-lehden haastattelussa ja totesi Nugentin kommenttien oleva hyvä esimerkki, millaista vähättelyä hän on joutunut sietämään koko elämänsä ja uransa. Hän myös vastasi Nugentille hyvin pisteliäästi takaisin:
”Ted Nugentin täytyy elää Ted Nugentina. Hän on jumissa siinä ruumiissa, mikä on jo tarpeeksi paha rangaistus”, Jett laukoi.
Jett myös viittasi Nugentin vuonna 1977 High Times -lehdelle antamaan haastatteluun, jossa Nugent kertoi toimittajalle välttäneensä armeijaan joutumisen lopettamalla suihkussa käymisen ja tekemällä tarpeensa housuihinsa. Nugent on myöhemmin kiistänyt toimineensa näin vaan sanoo keksineensä koko tarinan.
”Hän ei ole mikään kovis. Hän esittää sellaista, mutta hän on tyyppi, joka kirjaimellisesti paskoi housuihinsa, jotta välttäisi armeijan.”
Nyt Nugent on tuoreessa videopodcastissaan reagoinut Jettin NME-haastattelussa laukomiin kommentteihin ja käskee tätä rauhoittumaan.
”Joan Jett, rakastan sinua. Älä suutu. Hän sanoo minua rasistiksi ja että olen vain kateellinen. Enhän edes maininnut, että minun pitäisi olla listalla”, Nugent sanoo.
”Plastiikkakirurgia on ilmeisesti pehmentänyt hänen päänsä. En tiedä. En pitänyt häntä tyhmänä enkä sanonut, että hän olisi tyhmä, mutta nyt näemme, kuinka tyhmä hän oikeasti on.”
Nugent sanoo vain yksinkertaisesti käyttäneensä Jettiä esimerkkinä siitä, miten huonosti laadittu Rolling Stonen lista hänestä oli ja miten monia Nugentin mielestä oikeasti paikan listalla ansaitsevia kitaristeja jätettiin sen ulkopuolelle.
”Rakastan Joania ja hänen killeriä rokkibändiä. Hänellä on hyvä bändi ja mahtavia kappaleita. He ovat ehkä kaikkein paras autotallibändi, ehkäpä heti Green Dayn jälkeen. Rakastan Joania ja sanoinkin niin. Mutta hän oli yksi esimerkki aivan Joni Mitchellin tavoin. Rakastan Mitchelliä ja ihmiset rakastavat hänen musiikkiaan. Ihmiset rakastavat Jettiä ja Mitchelliä. Minäkin rakastan heitä. Mutta kumpikaan ei voi olla sadan parhaan kitaristin listalla. He soittavat nätisti komppia. Pidän siitä. He ovat hyviä. Mutta että top 100 -listalla ennen Triumphin Rik Emmettiä? Se on valhe.”
”Joan Jett ja Joni Mitchell eivät voi olla listalla ennen Derek St. Holmeis, Rickey Medlockea, Jimmy McCartya tai Mark Farneria. Ehdottomasti. Tai Jared Nicholsia tai Chris Duartea. Tämä ei ole mielipidekysymys, mielipiteelle ei ole tässä sijaa. Mainitsin vain muutamia maailmanluokan monsterivirtuooseja, joiden musiikillinen auktoriteetti ja kyvyt ovat kiistattomat.”
Nugent myös kommentoi Jettin esiin nostamaa High Times -haastattelua ja kiisti koskaan toimineensa kuten hän toimittajalle tuolloin kertoi.
”Minua ei värvätty, mutta en myöskään vältellyt sitä. Kerroin vain tarinan eräästä rumpaliystävästäni, joka paskoi housuihinsa ja ties mitä. Se oli hauska tarina, Lisäksi kerroin sen High Times -lehden – ja käytän titteliä nyt hyvin avokätisesti – toimittajalle. Voiko sellaisen lehden haastattelua ottaa vakavasti?” Nugent puhisee.
”Ihmiset vain tarraavat näihin valheisiin, koska heillä ei ole muuta. Sen vuoksi he ovatkin täysin avuttomia väitellessään kanssani.”
