Nick Cave heitti juuri kuluvan viikon alussa Helsingin Musiikkitalolla kaksi iltamaa, joiden aikana hän vastaili avoimesti ja syvällisesti yleisön esittämiin kysymyksiin. Kuten päätoimittajamme Mikko Meriläinen ensimmäisen illan keikka-arviossaankin mainitsee, on Cave vastaillut samaan tapaan fanien esittämiin kysymyksiin syyskuussa 2018 perustamansa The Red Hand Files -nettisivujen kautta. Esimerkiksi tuoreimmassa Red Hand Filesin julkaisussa Cave kommentoi eroaan laulaja PJ Harveysta – pari tapaili hetken 90-luvun puolivälissä – sekä sitä, miten ero vaikutti vuoden 1997 The Boatman’s Call -albumiin.
”Totuus on, että minä en luovuttanut Pj Harveyn suhteen. Hän luovutti minun suhteen”, Cave vastaa Ramon-nimiselle fanilleen ja muistelee hetkeä, jolloin sai kuulla suhteen tulleen päätökseen.
”Siinä istuin lattialla kotonani Notting Hillissä, aurinko paistoi ikkunan läpi (ehkä), minulla oli hyvä fiilis ja lahjakas, kaunis nuori laulaja tyttöystävänä. Sitten puhelin soi. Nostan luurin ja se on Polly. Tervehdin. ’Haluan erota sinusta’. Miksi, kysyin. ’Tämä on vain ohi’, hän vastasi. Yllätyin niin, että miltei tiputin ruiskuni”, Cave kuvailee.
”Syvällä sisimmässäni epäilin, että huumeet saattoivat olla ongelma välillämme, mutta siinä oli paljon muutakin. Minulla oli vielä vaikeuksia sisäistää monogamian käsitettä ja Pollylla oli omat ongelmansa. Loppujen lopuksi ero johtui siitä, että olimme molemmat tulisia, luovia ihmisiä, jotka olivat liian itsekeskeisiä voidakseen todella elää yhteisessä tilassa. Olimme kuin kaksi mätsäävää matkalukkua, jotka pyörivät matkatavarahihnalla päätymättä minnekään.”
Cave sanoo muistavansa parin yhteistä aikaa lämmöllä ja puhelinsoiton todella satuttaneen. Tuo kipu käännettiin kuitenkin hyödyksi seuraavaa Bad Seeds -levyä tehdessä ja The Boatman’s Callista tulikin Caven uran yksi arvostetuimmista ja ylistetyimmistä levyistä.
”The Boatman’s Call paransi minut Polly Harveysta ja se myös muutti tapaani tehdä musiikkia. Levy itsessään on taiteellinen murros ja olen sille paljon velkaa. Se korvasi särkyneen sydämen tai ainakin jonkin, jota siihen aikaan pidin särkyneenä sydämenä – myöhemmin olen määritellyt sen termin uudelleen. Ero täyttyi minut hullulla energialla, joka antoi rohkeutta kirjoittaa lauluja tavallisista ihmiskokemuksista avoimesti, rohkeasti ja tarkoituksellisesti. Siihen asti olin tietoisesti pysytellyt kaukana sellaisesta tavasta kirjoittaa ja halusin piilottaa henkilökohtaiset kokemukset hahmojen ympärille luotuihin tarinoihin. Se oli kasvupyrähdys, joka työnsi minut siihen suuntaan, jota olen siitä lähtien kulkenutkin”, Cave pohtii.
