THE ARK: In Full Regalia

Arvio julkaistu Soundissa 4/2004.
Kirjoittanut: Tero Alanko.

Ensimmäinen The Arkin viidennen albumin herättämä kysymys sisältää karkeita yleistyksiä. Mikä ihme siinä on, että keski-ikäiset homot eivät voi vastustaa euroviisuja? Siellä myös In Full Regalia on paremmin kotonaan kuin rock-klubeilla.

Arvio

THE ARK
In Full Regalia
Universal

Ensimmäinen The Arkin viidennen albumin herättämä kysymys sisältää karkeita yleistyksiä. Mikä ihme siinä on, että keski-ikäiset homot eivät voi vastustaa euroviisuja? Siellä myös In Full Regalia on paremmin kotonaan kuin rock-klubeilla.

The Arkin kolme ensimmäistä kiekkoa toimivat pintapuolisessa typeryydessään kutakuinkin täysillä. Ne olivat parhaimmillaan hyvinkin innostunutta ja innostavaa kierrätyspoppia, mutta jo Prayer For The Weekend -levy (2007) antoi aiheita huoleen. Nyt täytyy todeta, että ei vaan lähde. Riehakas razzmatazz on pelkkä muisto ja Ola Salo uskollisine sotureineen kyntää todella tylsällä auralla.

Parannettavaa jää kummassakin päässä. Stay With Men kaltaista uikutus­biisiä tehdessä olisi kannattanut etsiä referenssejä vaikkapa Foreignerin mahtiballadeista eikä ruotsalaisilta iskelmälevyiltä. Rockraitojen kanssa ei suju yhtään paremmin. Mitähän yhtyeen jäsenet itse ajattelisivat, jos joku soittaisi Publicity Seeking Rockersin tai Hygiene Squadin kaltaisten jollotusten jälkeen vaikka David Bowien Suffragette Cityn. Minua ainakin hävettäisi.

Harmittoman humpan seasta nousee pari huippuhetkeä. Singing ’bout The Cityn kanssa nähty vaiva maksaa itsensä takaisin, sillä sen 1970-lukuinen soul ja funk hehkuu useimmissa sateenkaaren väreissä. Have You Ever Heard A Song -tunnelmoinnin herttainen teksti puolestaan osuu suoraan sydämeen: ”I believe in simple happiness/and I believe in avoiding waste.”

Lisää luettavaa