Pepe Deluxé teki kuulijasta silkkaa vahaa mestarillisen Queen Of The Waven (2012) äärellä. Yli neljännesvuosisadan toimineen tuotantoduon kuudes albumi on siihen nähden tutun kuuloinen mutta myös hyvin hämmentävä, ellei jopa hermostuttava.
Alkuun kuulostaa siltä kuin duo olisi murtautunut musiikkihistorian sooniseen koekeittiöön ja huseerannut siellä kuin mielipuolinen keksijäkaksikko, tavoitteenaan tehdä biiseistä äärimmäisen kerroksellisia ja kokonaisuudesta mahdollisimman fragmentoitunut taidepop-pläjäys. Täytyy myöntää, että työtä tuotannollisen sirkustelun kuorruttaman ytimen löytämisessä on. Iso osa tästä on pääosin turhien välisoittojen (7 kpl) ansiota, kun taas biisien (9 kpl) ansiot on helpompi havaita – nekin olisi hieno kuulla häröilystä riisuttuina demiksauksina.
Vaivannäköä albumin kuuntelijalle siis tarjotaan helpon sinkkumaistelun lisäksi. Tässä muodossaan Comix Sonix on pikemminkin kuriositeettikabinetti kuin kaleidoskooppi, enemmän sekamelska kuin runsaudensarvi. Hyviä säveliä ja siistejä juttuja kaiken dadailun sekaan on ujutettu kyllä kosolti.
