Kun Mike Skinner avaa suunsa, ainakin 20 vuotta sitten brittiläisen popkulttuurin vaikutuspiiriin kuuluneet tunnistavat The Streetsin tarinankerronnan alkavan. Luvassa on elämänmakuista jutustelua, jossa törmää sekä oivaltaviin aforismeihin että hölmöihin kliseisiin. Tällä kertaa maalaillaan osin synkkiä sävyjä Skinnerin tutkiessa Lontoon klubiskenen pimeää puolta. Levyn nimibiisi vie nykyajasta kieltolain aikaiseen yökerhojazziin, alkuperäisten gangsterisatujen lähteelle.
Muilta osin The Streetsin uusi albumi on musiikillisesti edeltäjäänsä Computers And Blues (2011) pelkistetympi. Skinner tarjoilee suht koherentin pakkauksen UK garagea, grimeä ja drum and bassia. Heti alussa soundi dropataan niin alas, että bassomeressä luovimiseen tarvitaan sukellusveneen kaikuluotainta. Kitaravetoinen Walk Of Shame ja Something To Hide -reggae keventävät tunnelmaa, mutta vain taustoiltaan.
The Darker The Shadow The Brighter The Lightin rinnalla julkaistavaa, Skinnerin ohjaamaa pitkää murhamysteerielokuvaa kohtaan muodostuu selkeitä odotuksia. Toki jo albumi itsessään on jokseenkin ilahduttava paluu levytyskantaan.
