DARKTHRONE: Plaguewielder

DARKTHRONE
Plaguewielder
Moonfog

Ruoho paloi karrelle ja lehdet tippuivat puista, kun Darkthronen musta puhuri voiteli näitä seutuja edellisen kerran. Parin vuoden takaisella Ravishing Grimnessillä Fenriz ja Nocturno Culto vakuuttivat, etteivät raateluhampaat tylsyneet pitkän tauon aikana. Plaquewielderin ei voi sanoa jatkavan siitä mihin edellinen jäi, koska se ei ryskä paikkoja rikki sen kummemmin etenemällä kuin paruuttamallakaan. Se pyörii paikallaan aivan samoilla sijoilla kuin Ravishing Grimness, paitsi että nyt luihin asti puhaltava pahuus uupuu kokonaan. Toki Darkthrone ilkeältä kuulostaa, niin se tekisi vaikka Kulkusia joulutorilla soittaessaan, mutta se on tällä kertaa ainoa valtti. Biisit sisältävät pitkitettyjä kohtauksia, joissa vähätkin ideat luisuvat käsistä päämäärättömäksi pyörittelyksi.
Piristymiset tapahtuvat Commandin kiivaampitempoisessa osiossa cammand-huutojen saattueessa ja Wreakin sooloilevassa väliosassa. Muualla vaanivasti liikkuva paha muuttuu hölkkääväksi hoiperteluksi. Edes vanhat kunnon aaltoilevat kitarat eivät pelasta, kun Darkthrone kyntää Sin Originin tyylisten hölmöläisriffien parissa.