Gomezin debyyttialbumi Bring It On tyrmäsi vuosi sitten etenkin brittikriitikot pahan kerran. Gomez oli hetken ajan vähintäänkin rockin pelastaja. Tänään pelastuksen etsijät saavat kääntää katseensa muualle, sillä kakkosalbuminsa perusteella Gomez on melko tukevasti kadoksissa.
Liquid Skinin avausraita Hangover sopii kuvaamaan koko levyä. Gomez pitää yhä musiikkinsa juuret bluesisessa maaperässä, mutta yhteentoista osaan paloitellulta studiojammailulta kuulostava albumi hakee tuskansa ja ojanpohjansa virtuaalimaailmasta. Gomez taputtelee rytmejään bongoilla ja akustisten kitaroiden siksakkia leikkaavat satunnaiset sähköiset pörinät. Liquid Skin soi hetkittäin kuin epätoivoinen yritys sulauttaa yhteen Sielun Veljien Softwood Music ja Ballsin Jungle In A Barrel.
Ontuen trippailevaa Liquid Skiniä tehdessään Gomez on kunnollisten biisien kirjoittamisen sijasta tuijottanut omaan napaansa niin kauan, että on kadonnut sinne löytämättä tietä takaisin.
GOMEZ: Liquid Skin
Arvio julkaistu Soundissa 09/1999.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.
Arvio
GOMEZ
Liquid Skin
Hut
Liquid Skin
Hut