HARDCORE SUPERSTAR: No Regrets

Ruotsalaista Hardcore Superstaria on ollut helppo inhota, sillä läpeensä tatuoidut ja meikkaavat miehet ovat kestäneet lapsellisen huonosti itseensä kohdistuvaa – lähes aina aiheellista – kritiikkiä. Jos soittaa ilmeisimpiin kliseisiin juuttunutta kasarihardrockia 2000-luvulla, voi moitteista ottaa suurimman osan omaan piikkiin.

Mutta ei. Kun eräs levyarvostelija mainitsi, että Hardcore Superstar ei ole verrattavissa genrensä suurimpiin nimiin eikä edes viittätoista minuuttia julkisuudessa viihtyneeseen Bang Tangoon, otti se luonnolle niin kovasti, että siitä piti kirjoittaa edelliselle Thank You (For Letting Us Be Ourself) -albumille oikein kappale. Jo levyn nimi kertoo kaiken bändin tuntemasta marttyyrin asemasta.

Mutta etteivät asiat olisi niin yksinkertaisia, Hardcore Superstarin kolmosalbumi No Regrets on odotuksiin nähden kohtuuttoman hyvä levy. Biisit ovat luonnollisesti pelkkää kierrätystavaraa, mutta hienoja melodioita ja vetäviä kertosäkeitä piisaa miltei jokaiseen. Tuoreus tai kekseliäisyys eivät ole ennenkään olleet tyylilajin kantavia ominaisuuksia, mutta ihmeempiä kuntotestejä ei tarvita mittaamaan, että Hardcore Superstarin viriiliystaso on aivan tyystin toista luokkaa kuin nuukahtaneella Hanoi Rocksin raadolla. No Regrets on nimenä sekin yliampuva, sillä itseironialle ja aikuiseksi kasvamiselle Hardcore Superstarilla olisi vielä käyttöä. Hommansa se kuitenkin osaa. Sanoitukset ovat asiaankuuluvasti täyttä tuubaa, mutta esimerkiksi Still I´m Glad ja Bring Me Back osoittavat, että substanssissa löytyy.