IMMORTAL: Sons Of Northern Darkness

Hulluuden vuorilla jyrisee jälleen. Immortal laskeutuu kuolevaisten pariin örkkiasuissaan ja miehen mittaisilla piikkiseipäillä huiskien. Varmuuden vuoksi Sons Of Northern Darknessin ensimmäinen biisi on nimeltään One By One. Nyt ovat asiat kohdallaan! Immortal jätti Osmosen yhdentoista vuoden yhteistyön jälkeen ja solmi ainoastaan yhden levyn sopimuksen Nuclear Blastin kanssa. Immortal tietää mitä se haluaa ja testaa, onko Blastista noiden suunnitelmien välikädeksi. Tässä tapauksessa levy-yhtiö on alistettu palvelemaan bändiä eikä päinvastoin.
Immortal on ilmeisesti saanut isomman levytysbudjetin, koska jytinä on bändin arvon mukaista. Mikä vielä tärkeämpää, Immortalissa on aivan uutta tiukkuutta. Sen tavaramerkki, horjuvan ilkeä black, on muuttumassa timmimmäksi päästelyksi. Emperor sortui kokeiluihinsa ja häipyi maisemista, mutta Immortal terästää näkemystään ja lähtee takki auki kohti tulevaisuutta. Jokohan nyt lohkeaa se kauan kaivattu pesti jättinimen lämmittelijänä?
Sons Of Northern Darkness on syntynyt aggressiivisemmilla luolatulilla kuin kaksi aiempaa levyä. Within The Dark Mindissa ja In My Kingdom Coldissa toki kuullaan At The Heart Of Winteriä ja Damned In Blackiä leimannutta aaltoilevampaa materiaalia, mutta seitsemännellä levyllä astutaan tavallaan kaksi pitkää harppausta. Toinen johtaa takaisin Winteriä edeltäneeseen aikaan ja toinen, vähän pitempi, uudenlaisen äkäisyyden ja lyhyiden melodiaryöpsähdysten maailmaan. Kyllä tämän kahdessa sekunnissa vielä Immortaliksi tunnistaa, mutta bändi on lopettanut Damned In Blackiä vaivanneen itsensä kopioinnin. Ensimmäisestä loikasta esimerkkinä on polveileva lopetusbiisi Beyond The North Waves, jota on ehditty jo verrata bändin klassikkoon Blashyrkh (Mighty Ravendark), jonka videossa Abbath ja silloin vielä bändissä ollut Demonaz juoksentelevat kitaroineen pitkin kallioita ja irvistelevät vallattomasti. Pimeän Pohjolan pojat ovat taas tehneet ohittamattoman järkäleen.