25-vuotisen uransa kunniaksi Klamydia muistelee hiukan menneitä esitellen 14 uuden punkrock-rallin lisäksi bonuslevyllisen sekalaista seurakuntaa, mukaan lukien kammottavan Petri Nygård -yhteistyön hedelmän Kerran kesässä. XXV:llä on kuitenkin hetkensä koko pitkän matkan kattavine takautumineen sekä muine pienine erikoisuuksineen.
Neljä ystävää on mukavan huoleton reissubiisi oikealla paikallaan albumin avaajana. Toinen täsmäisku koetaan Keikkaa pukkaa -raidan ska-tuulahduksisessa menossa. Vihaisimmillaan bändi vuodattaa kappaleet Rahat sotaveteraaneille! ja Klamydia on perseestä, mutta Werstaan pohjat -muistelo vakuuttaa asenteellaan voimakkaammin.
Antti Tuiskun vuosirenkaat kuulostaa sattumanvaraisuudessaan pohjimmiltaan (iki)vanhalta Klamydialta. Kuolema on käsittelyssä biiseissä Ripota mun tuhkani Kyrönjokeen ja Rakas hullu hieman toisenlaisen musiikillisen sävykkyyden ohella, josta jälkimmäinen on huomattavampi esimerkki Tuomas Holopaisen ja Alexi Laihon vierailun kera.
Kunnia mittavan taipaleen kulkeneelle bändille, jonka takataskusta löytyy Pilke silmäkulmassa -biisin kaltaisia Suomirockin klassikkoja. XXV:kin on tarpeeksi enemmän kuin vain yksi uusi Klamydia-levy muiden joukossa.
