Joskus on hyvä poistua mukavuusalueeltaan ja tarkistaa, miltä Klamydian uusi levy kuulostaa. Voihan vanhakin koira kuulemma oppia uusia temppuja.
Eivät kuitenkaan kaikki koirat. Vaasalaisbändi loi maineensa kestosuositulla armeijalaululla 30 vuotta sitten. Kun genretoverit menivät sivariin tai totaaliin, Mä lähden himaan soi päällystön hyväksymänä saapumiserien lopettajaisissa. Uudella Klamydia-levyllä semirivakka, semipunkahtava suomirokki soi aivan samanlaisena kuin ysärillä.
Hiljaisen pöydän kuunteleminen on kuin bingoruudukon täyttämistä. Aloituskappale Harmaa jätti tekee kunniaa Pohjanmaalle, sitten seuraa oodi Veskun lapselle. Kolmosbiisissä nostetaan ”yhdet Suomelle” ja elämänmyönteinen Äijä ja poika muistuttaa, että äijäksi saa kutsua vain sotaveteraania tai sankarihautuusmaassa makaavaa.
Toki lauletaan myös runkkaamisesta pornon äärellä.
Vesku Jokinen kuvaa olevansa ”outo lintu elämän” ja ”musiikillinen pellonpeljätti”, mutta on tosiasiassa konservatiivisin suomalainen suosittu rockhahmo koskaan.
Sille on maakunnissa kysyntää aivan kuten keskustapuolueella vaaliuurnilla. Vähenevässä määrin, mutta kuitenkin.
