Käsi ylös! Kuka oikeasti halusi, että Dinosaur Jr. vielä tästä muuttuu? Rockissa muuttumattomuus on toisinaan hyvä asia. Kun yhtyeen tyyli ja soundi kohtaavat ja harittavat sisäsyntyisesti omintakeisessa mutta luontevassa asetelmassa, ei siinä juuri tuottajia tarvita, kaikki talteen vain. Ainakin Dinosaur Jr:lle se sopii. Minä haluan kuulla yhtyettä maksimaalisen kovaa ja laimentamattomana, kiitos.
Odotuksiin nähden Giva A Glimpse Of What Yer Not toimiikin hyvin. Goin Down aloittaa levyn tymäkällä junttiriffillä, jota leivotaan antaumuksella ja voimalla. Tutun sarjakuvamaisesti levyllä siirrytään nopeasti tunnelmasta toiseen, Tinyn kepeästä punkpopista Be A Partin mollijollotukseen. Ja tietenkin levyllä on kaksi basisti Lou Barlowin hennosti laulamaa balladia. I Walk For Miles on jo tosi synkkää tilitystä, asiaankuuluvine Black Sabbath -riffeineen se on J. Mascisin näkemys bluesista. Ylipäätään lähes toivoton surumielisyys tuntuu leimaavan slacker-sankareidemme mieltä.
Antaako yhtye levyllä pilkahduksen siitä, mitä se ei ole? Nähdäkseni ei. Levy on juuri sitä samaa. Sitä saa mitä tilaa. Dinot kiertueelle ja Suomeen!
