Olisiko niin, että The Leo Bugariloves on mainettaan kuulijaystävällisempi orkesteri? Toki musiikkinsa on eksentristä ja erikoista verrattuna listapoppiin, mutta päällimmäisenä Pupu Lihaviston, Ruki Vehrin, A. Kiven ja Läjä Äijälän Feelings-levyltä mieleen jää sen monipuolinen musikaalisuus. Homma svengaa kepeästi, urku- ja
kitarariffit risteilevät kekseliäästi, melodiaa, harmoniaa ja polyrytmistä aksenttia riittää.
The Leo Bugarilovesin sirkusrockissa on samankaltaista innovaatiota ja musiikillista iloa kuin Tuomari Nurmion Lasten mehuhetkessä tai Rättö ja Lehtisalon Ed Benttonin kylpysaippuassa. Levyn ainoa popmitan ylittävä eepos, kaksitoistaminuuttinen Aamiainen Kesoililla (Revisited), on sekin korvissa sulavaa materiaalia. Haastava avantgarde on vahvasti läsnä asenteen tasolla, mutta tarttuvia sovituskoukkuja ja hitikkäitä soitinmelodioita pukkaa tiuhemmin kuin PMMP:n keikalla.
Feelings on kyllä oma outo maailmansa hämärine soundeineen ja monotonisesti konahdeltuine lyriikoineen, mutta se on outo maailma, joka kutsuu luokseen. Kun sinne on kerran matkustanut, ei sieltä tahdo pois. Suosittelen menolippua lämpimästi kaikille, etenkin avomielisille popmusiikin ystäville.
