Radiopuhelinten laulajana ja sanoittajana yli 30 vuoden ajan ansioitunut kulttuurin moniosaaja J.A. Mäki on vihdoin tehnyt soolodebyyttinsä. Pohjoisten muusikkoystävien kanssa syntyneen Aavaa-albumin kappaleet ja toteutus tulevat Mäen lauluosuuksia myöten niin totaalisesti omasta maailmastaan, että Radiopuhelinten mainitseminen niiden yhteydessä tuntuu lähinnä synniltä.
Karhean sävykkäältä albumilta välittyy arktisen hysterian sijasta arktista seesteisyyttä. J.A. Mäen jaarittelemattomat tekstit ovat jälleen ytimekästä ja ehdottoman persoonallista työtä. Ihmismielen tutkailu ja olemassaolon ahdistus, tuska ja onneksi myös riemu visualisoituvat kuviksi, joihin vaihtuvat vuodenajat ja luonto lomittuvat koko voimallaan.
Päivän raskain hetki painostaa ja akustisilla kitaroilla introaan jauhava Askeleet kysyy voiko löytää ystävän jos ei itseä. Lähes kansanlaulumainen Outo päivä häkellyttää kauneudellaan ja syntsamantrana etenevän Kevätlaulun positiivisuus ylentää mieltä.
Aavaa johtaa lopulta muinaisen tuntemattoman viimeisen leposijan äärelle. Hauta meren äärellä muistuttaa olennaisimmasta. ”Katso kuinka meri pauhaa, kuule kuinka avaruus soi. Ota mukaan ilo ja rauha, elä niin hyvin kuin ihminen voi”.
